Jaahas, se olis sitte perjantaina tän likan kaksvitoset. Kauheeta miten aika kuluu nopiaan. Vastahan mä vietin elämäni ensimmäisen unettoman yön, kun piti aamulla aloittaa koulu. Ja miten äitini oli tilannut puhelinherätyksen siksi aamuksi, jos muut kellot ei herättäisi. Ton päivän jälkeen onkin tullut käytyä 15 vuotta koulua. Elämää elettynä neljännesvuosisata. Kuulostaapa kauheelta, kun sen muotoilee näin. Pistää vähän miettimään tätä elettyä elämää, vaikka nuoriahan tässä vielä ollaan.
Elämän laatu, mitä se on? Onko se sitä, että sulla on lautasella sisäfilepihvi forssan maksalaatikon sijaan? Vaiko sitä, että sulla on kakspaikkanen autotalli, vaikka omistat vain yhden mersun? Käyt vähintään kahdesti vuodessa etelässä lomalla? Olet korkeasti koulutettu, sulla on hyvä liksainen duuni, tai vähintään puolisolla on? On varaa palkata siivooja ja lastenhoitaja? Sitäkö se elämänlaatu on?
Mun lautasella höyryää Forssan maksalaatikko. Corolla seisoo kerrostalon pölyisellä parkkipaikalla. Olen tuskin käynyt Suomen rajojen ulkopuolella. Olen opiskellut 15 vuotta, mutta koulutukseni on tasoa amis. Puoliso opiskelee vieläkin. Äitiyspäivärahat menee vuokraan. Minä olen se siivooja. Tätäkö se elämän laatu on?
Vai onko se sittenkin sitä, että herään joka aamu oman kullan kainalosta? Näen joka päivä oman poikani hampaattoman hymyn? Näen hänen kasvavan ja oppivan uutta joka päivä? Saan joskus lautaselleni myös muussia ja lihapullia? Sitä se elämän laatu on <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti